Köyhyys jäytää myös vanhuksia, lapsia ja opiskelijoita

Kaikista hauraimpien köyhyys on sydäntäni lähellä. Tässä kirjoituksessa pohdin lasten, vanhusten ja opiskelijoiden taloudellista ahdinkoa. Olen kansanedustajaehdokkuuteeni liittyen kartoittanut laajasti yhteiskunnallista poliittista keskustelua, tutkimusta ja mielipidekirjoittelua huono-osaisuudesta. Siis köyhyydestä. Köyhyys on suhteellista. Rahaa on vähemmän kuin muilla, jotta tulisi toimeen. Suomalaisen mediaanipalkka (kaikkien palkansaajien Keskimmäinen arvo, siis eri kuin keskiarvo) on Tilastokeskuksen mukaan varsin tarkkaan 3000 euroa. Siitä menee veroa noin 28 prosenttia eli 840 euroa ja käteen jää 2160 euroa. Näin siis tilastollisesti. Tulotaso on noin kaksinkertainen köyhyysrajalla tai sen alla eläviin nähden.

Suomi on eräs maailman vauraimmista hyvinvointiyhteiskunnista. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö Suomessa olisi köyhyyttä. Köyhyys kalvaa erityisesti silloin, kun kotitaloudella on käytettävissään alle 60 % väestön keskimääräisestä käytettävissä olevasta tulosta. Yhden hengen taloudessa tämä tarkoittaa noin 1200 euron tuloja ennen verotusta, kahden aikuisen ja yhden lapsen taloudessa noin 2140 euroa. Suomessa on uusimpien tilastojen mukaan 623 000 tällä tavoin määriteltyä vähävaraista taloutta. Vakavia toimeentulovaikeuksia oli 189 000 taloudessa. Köyhyyden syyt ovat hyvin tiedossa. Köyhyyttä aiheuttaa ensisijaisesti perheen työikäisten jäsenten työttömyys, moninaisista syistä johtuva vajaatyöllisyys ja kotitalouden yleinen pienituloisuus.

Suomessa 160 000 lasta elää köyhyydessä. Köyhyys muuttaa lapsen koko elämää. Se rajoittaa harrastamista ja vapaa-aikaa, kaventaa tulevaisuuden mahdollisuuksia, vaikuttaa perhesuhteisiin sekä käsitykseen itsestä osana yhteisöä. Köyhyys muokkaa myös lasten kaverisuhteita ja altistaa kiusaamiselle.

Köyhyys koskee myös eläkeläisiä. Noin 13 prosenttia heistä on pienituloisia. Keskieläke Suomessa on noin 1650 euroa mutta Eläketurvakeskuksen mukaan noin 45 prosentilla naisista ja noin 30 prosentilla miehistä eläke jää alle 1250 euron miinus verot. Tämä tarkoittaa, että todella merkittävä osa eläkeläisistä elää alle virallisesti määritellyn tuloköyhyyden.

Opiskelijaköyhyys koskee noin 35 prosenttia opiskelijoista. 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijalle jää 465 euroa elämiseen sen jälkeen, kun asumisen kulut on jo vähennetty. Opiskelijat ovat myös eräänlaisessa köyhyysloukussa, koska matala opintuen tuloraja johtaa siihen, että ansiotulojen nousu johtaa tukien leikkaamiseen.

Näiden kaikkein hauraampien ryhmien asema on sikäli hankala, että heillä ei ole lainkaan tai vain hyvin rajallisesti mahdollisuus parantaa itse omaa asemaansa esimerkiksi työnteolla. Samoin on tyypillistä, että heidän taloudellisessa asemassaan ei ole lainkaan iskunkestävyyttä yllättäville menoerille kuten lääke- tai sairaskuluille. Elämisen korttitalo sortuu jo pienestäkin ennakoimattomasta menoerästä. Kun yhdistelee lukuisia erilaisia tilastoja, tutkimuksia ja haastatteluja ja ehdotuksia, niin jää vaikutelma, että hyvin monissa tapauksissa ratkaisuksi riittäisi sellainen tulotason nousu, joka vastaa vähätuloisuuden rajan verotusta. Euroissa se on noin 150 euroa lisää käteen kuukaudessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s