Saunovan yksityisautoilijan ympäristötuska


Ympäristökysymysten eräs ongelma on, että niiden mittakaava on niin massiivinen ja myös näkymätön arjessa, että pienen ihmisen on vaikea löytää kanavia uskottaviin toimenpiteisiin asioiden tilan parantamiseksi; sellaisiin, joihin hän itse voi uskoa. Voimattomuuden tunnetta lisää, että maailman suurin saastuttaja Kiina vain lisää hiilidioksidipäästöjään, kuten myös Intia ja Venäjä. USA:n päästöt ovat hienoisessa laskussa mutta se taas erosi Pariisin ilmastosopimuksesta. Myös euroopan suurten maiden kuten Ranskan, Puolan ja Espanjan päästöt vain kasvavat, jopa Saksassa hieman.

Suomessa kasvihuonekaasujen päästöt on laskussa mutta niin kauan kuin teollisuudessa ja energiantuotannossa ei tapahdu olennaista fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemistä, niin mitään suuria saavutuksia ei saada aikaan. Kun tavallinen kansalainen haluaa vaikuttaa mahdollisimman suoraan ilmastomuutokseen, hänellä on kaksi tehokasta keinoa – yksityisautoilun vähentäminen ja puunpolton lopettaminen. Näihin juuri sinä ja minä voimme vaikuttaa vaikka muut saastuttavat enemmän. Suomessa liikenteen päästöt ovat varsin tarkkaan 20 prosenttia kaikista kasvihuonepäästöistä ja näistä puolet eli noin 10 prosenttia tulee yksityisautoilusta. Samoin Suomessa katetaan energiankulutuksesta 25 prosenttia puulla. Puulämmittäminen, takat ja saunat ovat suuria mustan hiilen tuottajia, joka taas on merkittävä tekijä ilmaston lämpenemisessä. Helsingissä omakotitaloalueilla jopa 40 prosenttia haitallisista hiukkasista on peräisin puun poltosta.

Ja ongelma on valmis. Oman auton käytön ja puun käytön ja esimerkiksi saunomisen vähentäminen, ovatkin suorimpia ja tehokkaimpia keinoja ottaa henkilökohtaisesti vastuuta ilmastonmuutoksesta ja elinympäristön laadusta. Pyhät lehmät ovat uhattuna. Kaikki muut keinot ovat näitä merkittävästi välillisempiä. Elämäntapoja pitäisi muuttaa. Pitäisi valita. Kuinka moni ottaa haasteen vastaan?

Vakautta, luotettavuutta ja tulevaisuudenuskoa eduskuntaan

Hyvä lukijani. Liike Nyt on valinnut minut kuluvan kevään eduskuntavaalien kansanedustajaehdokkaaksi. Olen tästä otettu mutta samalla se asettaa korkeat vaatimukset toimintani luotettavuudelle ja ihmisläheisyydelle. Ehdokkuus asettaa korkeat vaatimukset myös ajamieni arvojen ja asioiden oikeudenmukaisuudelle ja esittämieni kannanottojen paikkansapitävyydelle. Pidän myös uudistumisalttiutta ja tulevaisuudenuskoa arvossa. Näistä seikoista – vakaudesta, luotettavuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja tulevaisuuteen katsovasta politiikanteosta – annan Teille toiminnassani turvatakuut.

***

Liike Nyt ei ole puolue. Se on kansanliike, yhteisö, joka ei sijoitu ideologiselle poliittiselle puoluekartalle, ei oikealle eikä vasemmalle eikä keskelle. Liike Nyt edustaa uutta ajattelua, joka perustuu Liikkeen kannattajien osallistavaan demokratiaan ja asiantuntijatiedon perusteella tehtävälle päätöksenteolle. Liikkeen kannattajaksi voi ilmoittautua osoitteessa https://liikenyt.fi/. Kun äänestät minua, et äänestä ainoastaan henkilöä eduskuntaan neljäksi vuodeksi vaan samalla äänestät itsellesi suoran kanavan eduskunnan päätöksentekoon noin 50-100 kertaa vaalikaudessa.

Kansalaisten asemaan ja oikeuksiin liittyvien kaikkein tärkeimpien asioiden kanta muodostetaan Liikkeen kannattajien toimesta verkossa tapahtuvien äänestysten perusteella. Näitä eri vaihtoehtoihin perustuvia äänestyksiä tulee olemaan yhdestä kahteen kuukaudessa. Äänestyksessä eniten kannatusta saaneesta vaihtoehdosta tulee Liike Nyt:n kanta eduskunnassa. Sitoudun tässä ja nyt äänestämään eduskunnassa tuon liikkeen kannattajien päättämän kannan mukaisesti.

***

Omista vaaliteemoistani tärkeimmät ovat yhteiskuntaturvallisuus, työelämäkysymykset, korkeakouluopiskelijoiden sosio-ekonominen asema sekä huolenpito elinympäristöstämme.

Yhteiskuntaturvallisuudella turvataan jokaisen kansalaisen hyvän elämän ja elinympäristön perusedellytykset. Minulle yhteiskuntaturvallisuus on kansalaisten arjen turvallisuutta, jolla on riittävän toimeentulon turvaava taloudellinen ulottuvuus ja sosiaalinen ulottuvuus, johon kuuluu riittävä ja oikeudenmukainen sosiaaliturva ja hoiva. Eettinen ulottuvuus takaa jakamattomien ihmisarvojen ja erilaisuuden hyväksymisen ja fyysinen ulottuvuus kattaa esimerkiksi poliisin ja armeijan toimintaedellytysten turvaamisen.

Korkeakouluopiskelijoiden asemaa pitää parantaa opintotuen tulorajan nostolla, perustulokokeilun käynnistämisellä, solu-asumisesta vaiheittain luopumisella sekä takkuavien opinto-ohjauksen ja mielenterveyspalvelujen kehittämisellä.

Suomalainen työelämä on uusimpienkin tutkimusten mukaan eurooppalaista huippuluokkaa toisin kuin ammattiyhdistysliike antaa ymmärtää. Politiikkaa ja työelämää tulee kehittää nykyistä vähemmän ay-liikevälitteiseksi kunnioittamalla työnantajien ja työntekijöiden välistä paikallista sopimista. Ay-liikkeellä on kuitenkin tärkeä rooli sopimus- ja neuvottelutoiminnassa.

Elinympäristömme on meille meidän jokapäiväinen ympäristökysymyksemme. Ihmisen mittakaavan mukaisilla toimilla pystymme jokainen vaikuttamaan siihen. Itämeren suojelu on sydäntäni lähellä. Samoin yksityisautoilun harkittu rajoittaminen ja julkisen liikenteen ratkaisujen tukeminen ovat perusteltuja kehityssuuntia. Kaupunkien tiivistäminen täydennysrakentamisella on toimiva ratkaisu, joissa painopisteen tulee olla jo rakennettujen alueiden uusiutuvassa käytössä. Luontoon ei Helsingissä ole varaa koskea.

***

Jos koet ajamani asiat omaksesi tai haluat kuulla niistä lisää, niin ota yhteys ja ilmoittaudu valitsijayhdistykseni kannattajaksi osoitteeseen: mikantukitiimi@gmail.com tai +358 40 0702662.  Sinuun otetaan yhteyttä.

Mika Oranen

puhelin:                                         +358 44 5563434

email:                                             moranen1@welho.com

tukiryhmä:                                    mikantukitiimi@gmail.com

Mikan vaalipäällikkö: Sofia Oranen

www-sivusto/blogit:                 https://mikanhelsinki.com/

Facebook:                                     https://www.facebook.com/mika.oranen.1

Twitter:                                         @OranenMika

Instagram:                                    @morahelsinki

tukiryhmän lahjoitustili:           FI65 8000 1711 3229 67

Korkeakouluopiskelijat – nykypäivän köyhälistöä


Kuvahaun tulos haulle helsingin yliopisto

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ollaan usein huolissaan vanhusten, yksinhuoltajien ja työttömien ja muidenkin heikossa asemassa olevien kohtaloista. Eräs ryhmä kuitenkin lähes poikkeuksetta unohtuu, korkeakouluopiskelijat. Korkeakoulut ja niiden resurssit ovat syystäkin olleet julkisuuden kritiikin kohteena mutta niissä opiskelevien asioiden tilasta ei juuri kukaan näytä olevan huolissaan.

Eräänlainen rääsyläisromantiikka kuvastaa mielikuvia opiskelijaelämästä. Siis niillä, jotka eivät itse elä tuota elämää. Romantiikka on kaukana, kun pakollisten menojen jälkeen käteen ei jää yhtään euroa, ei yhtään. Reseptilääkkeet, talvitakin osto kirppikseltä tai välttämättömän bussilipun päivittäinen osto vaihtuneeseen päivähoitopaikkaan voi kaataa talouden. Opiskelen itse kahdessa maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa ja vaikka omalla kohdallani tätä ongelmaa ei ole, niin muiden opiskelijoiden kanssa keskustellessa asia nousee toistuvasti esiin. Usein naureskellen läpi kyynelten.

Tukijärjestelmien tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet. Kaksikymppisen kotona asuvan opiskelijan tarpeet ovat tyystin erilaiset, kun ammattia vaihtavan kolmen lapsen yksinhuoltajan tarpeet. Vaikka opiskelijoilla on taloudellisesti ahdasta, harva on vaatimassa äänekkäästi esimerkiksi tukien korotuksia. Opiskelijat ovat vähään tyytyväisiä. Eräs seikka nousee toistuvasti esiin ja se on opintotuen tulorajan nosto. Säilyttääkseen itsenäisesti asuvan 250 euron opintorahan, kuukaudessa saa ansaita keskimäärin 667 euroa kutakin tuettua kuukautta kohti. Tämä raja saisi olla tuntuvasti korkeampi, esimerkiksi kaksinkertainen.

Kysymys ei ole siitä, että opinnot venyisivät työssäkäynnin johdosta. Kysymys on lähinnä siitä, että opiskelijat voisivat ottaa vastaan hiukan paremmin palkattua työtä tai siitä, että he voisivat jatkaa aiemmassa työssään jonkin verran pidempään täysipainoisesti opiskellen. Uudistuksella olisi kuitenkin merkittävä positiivinen vaikutus opiskelijoiden sosio-ekonomiseen asemaan ja elämän laatuun ja myös opiskelumotivaatioon.

Korkeakouluopiskelijoiden arjessa on eräitä muitakin arjen ongelmia: ahdas, vuosia kestävä soluasuminen ei ole enää tätä päivää, opinto-ohjauksen resurssit ovat rankasti alimitoitettuja kuten myös opiskelijoiden mielenterveyspalvelut. Mutta palaan niihin myöhemmin.

Minulla on unelma …

 … että optimismi vielä joskus päihittää pessimismin, että tulevaisuudenusko voittaa menneisyyden voimat ja että yksilöllisyys on hyve, jonka voima hyväksytään kollektiivisuuden rinnalla.

I have a dream that one day on the red hills of Georgia sons of former slaves and the sons of former slave-owners will be able to sit down together at the table of brotherhood. (Martin Luther King Jr., 1963)

DSC_1805 (2)

Martin Luther King Jr. Pariisin Chaussee d’Antin La Fayetten metroaseman katossa. Kuva: MOra